top of page

Kannanotot

20.2.2024

 

Lausunto: Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevat asetusluonnokset

Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O'Diako lausui opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Esityksessä käsitellään muun muassa lukuvuosimaksujen täyskatteellistamista EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, toimia lukuvuosimaksujen kiertämisen ehkäiseksi, tilauskoulutusta ja korkeakouluhakemusten käsittelymaksun palauttamista muualla kuin EU/ETA‐alueella suoritetulla koulutuksella hakeville.

Esitetty rahoitusmalli rankaisee niitä korkeakouluja, sekä aloja, joissa on paljon alanvaihtajia (esimerkiksi sote-alaa). Rahoituksen painottaminen ensikertalaisiin ei automaattisesti kasvata ensikertalaisten määrää vaan se lisää paineita ensikertalaisille ensimmäisen korkeakoulupaikan valintaan. Ensikertalaisuuden menettäminen on monelle vaikea paikka, sillä sen menetettyään korkeakouluun pääseminen on vaikeampaa, kun aloituspaikkoja on vähemmän tarjolla. Ensikertalaisuuskiintiö on myös eriarvoistavaa eri taustoista tuleville ihmisille.

Korkeakoulun vaikuttamismahdollisuudet opiskelijoiden valmistumiseen ovat melko pienet. Opiskelijoiden valmistumiseen vaikuttaa esimerkiksi toimeentulo ja siihen kohdistuvat leikkaukset, joihin korkeakoulu ei pysty vaikuttamaan. Opiskelijoiden toimeentulon leikkaukset lisäävät opiskelijoiden stressiä ja näin huonontavat opiskeluhyvinvointia sekä ajavat opiskelijoita yhä enenevissä määrin töihin. Nämä kaikki hidastavat opintojen etenemistä. Toisen samantasoisen tutkinnon kertoimen laskeminen puolestaan heikentää mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. Näemme, että kertoimen laskeminen voi kannustaa korkeakouluja nostamaan ensikertalaiskiintiötä, mikä vaikeuttaa alanvaihtoa ja uudelleenkouluttautumista. Näitä olisi tärkeä tukea, jotta tulevaisuuden elinkeinoelämällä riittää osaavaa työvoimaa.

Tavoite siitä, että suomalaisen henkilötunnuksen omaavien henkilöiden osaaminen hyödyntäisi suomalaista työelämää (OKM 2024, 48) ja vahvistaisi Suomeen jäämisen todennäköisyyksiä on ymmärrettävä. Huomioiden kuitenkin, että suomalaisen henkilötunnuksen saaminen voi olla erityisen haastavaa juuri heille, jotka avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteistä eniten hyöytyisivät, näkisimme, että ehdotuksella on kielteinen vaikutus erityisesti turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuuksia ajatellen. Tämä ei myöskään lisää mahdollisuuksia työelämän kannalta, sillä tarvetta on myös jo valmiin oman tutkinnon täydentämismahdollisuuksille. Muutoksella ei tulisi heikentää kansainvälisyyden toteutumista korkeakoulutuksessa eikä vähentää, saati estää osallistumismahdollisuuksia.

Yhdymme rahoitusmallin tavoitteisiin korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä mutta näemme, että rahoitusmallin suorituskeskeisyys ei edistä opetuksen laatua eikä korkeakouluyhteisön hyvinvointia. Nopean valmistumisen painotus vaikuttaa haitallisesti sekä oppimiseen että opetuksen laatuun, jolloin opiskelija ei ehdi syventyä opintoihinsa ja kehittää oman alansa osaamista. Elinkeinoelämälle ei ole eduksi, jos korkeakoulutettujen määrä kasvaa mutta koulutuksen laatuun ei panosteta.

Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O'Diakon puolesta,

Sanja Laitinen-Lindelöf

O'Diakon hallituksen puheenjohtaja


22.12.2023

Kannanotto: Kantelu hankintalain soveltamisen vaikutuksista palvelutuottajien perusoikeuksiin vammaisten
henkilöiden tulkkauspalvelujen kilpailutuksen yhteydessä

Osa Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijoista on allekirjoittanut kantelun, jonka on O'Diakon puheenjohtajan tietoon tuonut tulkkikeskuksen Sini Niemi. Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelijoille kantelun on pyynnöstä välittänyt Karri Soppi, Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja opinto-ohjaaja. Kantelun laatimisessa on auttanut Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Anna Zibellini
sekä Kieliasiantuntijat ry:n viittomakielentulkkien työryhmä.

Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O'Diakon puolesta,

Sanja Laitinen-Lindelöf

O'Diakon hallituksen puheenjohtaja

13.10.2023

Kannanotto: Opiskelijoiden toimeentulo on turvattava 

Työnteon lisääntyessä opintojen ohella keskittyminen opiskeluun saattaa kärsiä. Tämä todennäköisesti lisää opintojen keskeyttämistä, valmistumisen viivästymistä ja uupumista. Myös opiskelijalla on oikeus vapaa-ajan harrasteisiin ja hyvinvointiin yli selviytymisen.

Opiskelijoista osa kustantaa opintojaan aikuiskoulutustuella. Monet heistä pelkäävät opintonsa mahdollistavan taloudellisen tuen katkeamista.

Opiskelijat joutuvat jo nyt ottamaan lainaa asumisen ja ruokaostosten kustantamiseen. Asumistuen pienentyessä lainamäärästä suurempi osuus kuluu asumiseen, minkä myötä opiskelijoilla on entistä heikompi mahdollisuus terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan. 

Samalla, kun opiskelijoiden tulevaisuudenusko ja taloudellinen ahdinko voivat lisääntyä tukien leikkausten takia, hallitus kaavailee leikkauksia myös mielenterveyspalveluihin. Opinnoista suoriutuu sujuvammin ja oppiminen on laadukkaampaa, kun opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen satsataan. Tämä ei toteudu sosiaali- ja mielenterveyspalveluista leikkaamalla. 

On koko suomalaiselle yhteiskunnalle hyödyksi, että korkeakouluista valmistuu ammattitaitoisia kohtaamisen asiantuntijoita ja hyvän maailman puolustajia. Nyt opiskelevat nuoret ovat niitä, jotka tulevaisuudessa pitävät yhteiskuntamme pyörät pyörimässä. On yhteinen velvollisuutemme, että me pidämme vuorostamme heistä huolta nyt, kun he tarvitsevat tukea.

Elina Juntunen
toimitusjohtaja, rehtori
Diakonia-ammattikorkeakoulu

Sanja Laitinen
hallituksen jäsen, opiskelija
Diakonia-ammattikorkeakoulu

8.12.2022

Lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä lisäisi opiskelijoiden eriarvoisuutta

 

Valtiovarainministeriön 8. joulukuuta julkaistussa muistiossa esitettiin, että korkeakoulujen rahoitusta voitaisiin parantaa lukukausimaksuilla. Muutamaa päivää myöhemmin Yle uutisoi, että korkeakoulujen rehtorit ovat harkinneet lukukausimaksujen käyttöönottoa mahdollisuuden tullessa. Ministeriön mukaan korkeakoulut voisivat lukukausimaksuilla parantaa koulutuksen laatua ja paikata koulutustason nostoon tarvittavaa vajausta rahoituksessa. Saman ehdotuksen mukaan opiskelijat voisivat rahoittaa lukukausimaksut opintolainalla, jonka tarkoitus on nykytilanteessa turvata opiskelijalle mm. rahaa ruokaan ja asumiseen opintojen aikana. Nykyinen taloustilanne, elinkustannusten nousu ja inflaatiovauhdin kiihtyminen heikentää opiskelijoiden suhteellista toimeentuloa ja maksukykyä. Tämän lisäksi korkojen nousu tekee opintolainan nostamisesta entistä riskialttiimman ja kalliimman keinon opintojen rahoittamiseksi. Opiskelijat elävät jo nyt lainarahalla köyhyysrajan alapuolella.

 

Maksuton koulutus on suomalaisen sivistyksen kulmakivi ja sen takaaminen kaikille on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointivaltiossa. On pöyristyttävää, että yhteiskuntamme näkee opiskelijat vain välineenä työelämän  ongelmien korjaamiseen, eikä opiskelijoiden tai opiskelun tuottamaa arvoa itsessään nähdä. Opintojen suorittamisen tavoiteaikoja lyhennetään, opintopistevaatimuksia kasvatetaan, toimeentulosta tehdään alati lainapainotteisempaa samanaikaisesti, kun opiskelijoiden pahoinvointi lisääntyy, eläminen kallistuu ja korkeakoulujen resursseja kavennetaan. Opiskelijat ovat niitä tulevaisuuden osaajia, joita suomalainen hyvinvointivaltio tarvitsee tulevaisuudessa entistä kipeämmin. Tuntuu, että valtio ei kuitenkaan ole valmis huolehtimaan heistä, tai tarjoamaan heille todellista mahdollisuutta opiskeluun.

 

Opiskelijakunnat ASK, Helga, HUMAKO, Laureamko ja O’Diako toivoisivat huomioitavan, että tutkitusti EU/ETA maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta kerättyjen lukukausimaksujen hyöty korkeakouluille on ollut käytännössä plus-miinus-nolla. Lukukausimaksut eivät ole lisänneet korkeakoulujen rahoitusta, saati sitten parantaneet koulutuksen laatua. Lukukausimaksujen käyttöönotto olisi myös suuressa ristiriidassa Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutukseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on nostaa Suomen koulutustasoa ja nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Mikäli lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, vähävaraisimmat opiskelijat todennäköisesti joutuisivat pitämään useampia välivuosia rahoittaakseen korkeakoulututkintonsa. 

 

Valtionvaraministeriö tiedostaa taustamuistiossaan lukukausimaksujen eriarvoistavan vaikutuksen ja ehdottaa ratkaisuksi opintomenestykseen sidottua stipendijärjestelmää. Vähävaraisemmat voisivat Yhdysvaltojen tapaan saada mahdollisuuden suorittaa korkeakoulututkinnon, mikäli ovat ikäluokkansa huippuja, varakkaimpia tämä ei koskisi. Lisäksi paineet koulussa pärjäämisestä aikaistuisivat entisestään jo peruskouluun asti. Pyrkimys mahdollisuuksien tasa-arvoon koulutuksen suhteen romuttuisi. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee enemmän korkeakoulutettua osaamista selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista. Tämä tuottaa korkeakoulujärjestelmälle haasteita, mutta mikäli korkeakoulutettua väestönosaa halutaan kasvattaa olisivat lukukausimaksut mitä todennäköisemmin tämän tavoitteen tiellä.  Keinojen löytäminen korkeakoulujen rahoituksen turvaamiseksi on tärkeää, mutta lukukausimaksut eivät ole siihen ratkaisu.

 

Arcada studerandekår – ASKin puolesta,
Ida Flemmich

ida(a)asken.fi


Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Helgan puolesta,

Diana Murashkina

diana.murashkina@helga.fi

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn puolesta,

Sini Riihimäki

sini.riihimaki@humako.net

Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkon puolesta,

Suvi Nieminen

suvi.nieminen@laureamko.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O'Diakon puolesta,

Halla Kokkonen

puheenjohtaja@odiako.fi

bottom of page